Taloyhtiöiden korjauksiin vauhtia puoliväliriihen päätöksillä

Julkaistu: 10.04.2025

Vaikea talouskehitys heikentää kotitalouksien ja taloyhtiöiden tilannetta, mikä leikkaa mahdollisuuksia ryhtyä välttämättömiin korjaushankkeisiin ja puhtaan siirtymän kannalta tärkeisiin perusparannushankkeisiin. Asumismenot ovat nousseet 2020-luvun alkuvuosina noin viidenneksellä. Työttömyyden tuntuva nousu ja monet kansainvälisen talouden heilahtelut ovat lisänneet epävarmuutta, mikä on myrkkyä myös taloyhtiöiden korjauksille. Korjaaminen onkin vähentynyt vuosina 2023 ja 2024, ja kuluvan vuoden kehitys on vielä epävarma.

Kiinteistöliitto esittää hallituksen kehysriihtä varten toimenpiteitä, joilla taloyhtiöiden ja niiden asukkaiden tulevaisuuden näkymiä parannettaisiin. Toimenpiteet tukisivat rakentamisen elpymistä, parantaisivat työllisyyttä ja kasvattaisivat verotuloja.

Keinoja korjausten edistämiseksi ja kodinomistajien tilanteen parantamiseksi

Täytetakaus

Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeiden rahoitus- ja vakuusvajetta paikkaava valtion täytetakaus on laitettava kuntoon. Täytetakaus voisi toimiessaan olla erittäin hyödyllinen työkalu, jolla kirittää korjausrakentamisen tahtia. Takauksen nykyehdot ovat niin kireät ja huonot, että vain yksi taloyhtiö on tarttunut takaukseen sen kymmenen vuoden olemassaolon aikana. Valtiontakaus auttaisi taloyhtiöitä, jotka eivät saa pankeilta riittävästi rahoitusta tarvittaviin korjauksiin. Täytetakaus edistäisi lainansaantia, mikä mahdollistaisi välttämättömät korjaukset. Rahoitushaaste koskee merkittävää osaa erikokoisia ja -ikäisiä taloyhtiöitä, myös kasvukeskusten liepeillä.

Asuintalovaraus

Taloyhtiöiden pitkän ajan suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista olisi tuettava asuintalovarauksen tasoa nostamalla. Asuintalovaraus on keino edistää säästämistä tuleviin korjauksiin. Se ei ole verotuki, sillä asunto-osakeyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Asuintalovaraus on jäänyt jälkeen korjausrakentamisen hintakehityksestä peräti 85 prosenttia. Varauksen enimmäismäärää tulee korottaa nykyisestä 68 eurosta 130 euroon neliöltä. Asuintalovarauksen päivittäminen helpottaisi taloyhtiöiden tilannetta ja lisäisi korjausrakentamista ja taloudellista toimeliaisuutta, jolloin valtiokin saisi aktiviteetin kasvusta lisää verotuloja kassaansa.

Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus

Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotuksen raja tulee korottaa nykyisestä 50 000 eurosta 70 000 euroon vuodesta 2026 lähtien. Rajaus tarkoittaa, että asunto-osakeyhtiö voi maksaa omalle pää- tai sivutoimiselle henkilöstölleen, kuten talonmies tai siivooja, palkkaa sivukuluineen 50 000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa. Rajaa on tarpeen mukaan korotettu kustannus- ja inflaatiokehityksen mukaisesti, tosin viimeksi 14 vuotta sitten vuonna 2011. Toteutunut kustannus- ja inflaatiokehitys huomioiden korotustarve on 20 000 euroa. Ilman ylärajan korotusta yhä suurempi osa välttämättömästä kiinteistönpidosta jää osassa taloyhtiöitä kokonaan tekemättä, mikä ei ole minkään osapuolen etu.